Viikko 25: Maratonviikko

Juhannusviikolla otin viikkotehtäväksi omien juhannusperinteiden kunniaksi maratonjuoksuviikon. Olen protestoinut suomalaisten tapaturma-altista juhannuksenviettoa vuodesta 2005 alkaen juoksemalla joka juhannus puolimaratonin. Koska nyt tulee 10 vuotta täyteen juhannusprotestiani niin päätin juhlavuoden kunniaksi kokeilla kokonaisen maratonin juoksemista. Edessä oli itselle uusi kokemus, koska en ollut koskaan aiemmin juossut puolimaratonia pitempää matkaa. Viikkotehtäväsuoritukseen kuului maratonin juokseminen sekä siihen valmistautuminen, joka tarkoitti tällä viikolla lähinnä keskittymistä ravinnon ja nesteytyksen huomioimiseen. Pohjatyön itse maratonjuoksulle pyrin tekemään edellisviikolla, kun viikkotehtävänä oli lenkkeilyviikko. Suurimman pohjatyön olen toki tehnyt elämäni aikana pihapelien ja kaikenlaisen palloilun kautta. Sain vinkkejä maratonjuoksua varten isosiskoltani, kavereiltani sekä netistä. 

Toisen puolikkaan hölköttelyä.

Ennakkofiilikset torstai-iltana

Perjantaina oli siis edessä elämäni ensimmäinen maratonsuoritus ja ennakko-odotukset oli etukäteen hieman hankala hahmottaa. Odotin juoksua mielenkiinnolla: halusin nähdä miten hyvin (tai huonosti) jaksan juosta 42,195 kilometrin urakan, kun en ole koskaan aiemmin juossut puolimaratonia pitempää matkaa enkä ole juoksuun valmistautunut kovinkaan pitkäjänteisesti. Mielenkiinnolla odotin myös millaisia tuntemuksia juokseminen herättää. Puolimaratonsuoritukset ovat menneet pääsääntöisesti mukavasti ja monena vuonna minulla olisi ollut reilusti voimia ja energiaa lähteä juoksemaan pitemällekin. Missä vaiheessa vauhti hidastuu ja jaksanko juosta loppuun asti? Kävin juoksemassa torstai-iltana 3,5 kilometrin testijuoksun ja juoksu kulki hyvin, vaikka penikoissa tuntuikin pientä painetta ja alkuviikolla alkanut kurkkukipu muistutteli olemassaolostaan. Vaikea oli etukäteen ennakoida varsinkaan loppumatkan etenemistä, mutta kivahan tämäkin suoritus on vihdoin kokea, olipa lopputulos sitten hyvä tai paha.

Fiilis oli ainakin ennen lähtöä hyvä.

Elämäni ensimmäinen maraton 19.5.2015

Lähdin elämäni ensimmäiselle maratonsuoritukselle juhannusaattona klo 15.50 ja auringonpaiste oli sopivasti lämmittämässä tunnelmaa. En ollut tehnyt etukäteen lopullista juoksusuunnitelmaa vaan päätin lähteä liikkeelle ja tehdä fiiliksen mukaan juoksusuunnitelman matkan edetessä. Juoksu kulki alussa yllättävänkin kevyesti ja päätin jatkaa tasaisen reipasta vauhtia mahdollisimman pitkälle. Puolimatkaan mennessä ei eteen tullut mars-patukan syöntiä suurempaa ongelmia (en suosittele mars-patukkaa syötäväksi kesken juoksun...), joten jatkoin reipasta vauhtia kääntöpaikalle asti. Olin puolivälissä kellon näyttäessä 1h 35min eli puolimaratonosuus oli mennyt nopeammin kuin esimerkiksi kahden edellisvuoden puolimaratonit. Tämä oli suuri yllätys itselleni, koska aiemman viikon lenkkeilyt eivät tuntuneet yhtä sulavalta ja oletin, että juoksu ei olisi noin kevyttä. Koska olin päässyt puoleen väliin asti noinkin reippaasti, pidin rauhallisen muutamien minuuttien pituisen juoma-, eväs-, some- ja wc-tauon ja jatkoin juoksua kun aikaa lähdöstä oli kulunut 1h 40min.

Puolivälin kääntöpaikka.

Toiselle puoliskolle lähtö ei ollut helppoa, koska jalat olivat ehtineet hieman jumittua tauon aikana mutta jatkoin reipasta juoksua 25 kilometriin saakka. Sen jälkeen laskin keskivauhtia hieman, koska minulla ei ollut kokemusta siitä, mitä seuraavat 15 kilometriä tuo tullessaan niin päätin ottaa hieman rauhallisemmin varmuuden vuoksi. En ole puolimaratonilla tarvinnut vettä kovinkaan paljon ja huomasin nyt maratonilla, että vettä tarvitsee varsinkin loppupuolella. Minä en oikein osannut juoda vettä juoksuvauhdista niin kävelin juomataukojen ajan. Toisella puoliskolla kävelin n. 10 kertaa juomastoppien aikana ja yhden kerran pysähdyin peltomaisemissa nesteenpoistotauolle.

Juoksua toiselta puoliskolta.

Kun huomasin reilun 30 kilometrin kohdalla, että 4 tuntia alittuu ilman totaalista hyytymistä niin otin loppumatkan rauhallisesti ja säästelin voimia viimeiselle 3 kilometrin matkalle. Jälkikäteen ajateltuna hidastelin ehkä hieman liikaa, koska minulla oli vielä maalissakin voimia jäljellä eikä minulla tullut jalkarasituksen lisäksi muita ongelmia juoksun aikana. Lähdin kevyen hölköttelyn jälkeen viimeisille kilometreille kiihdyttämään vauhtia ja yllättävän hyvin sain jalkaa vielä liikkumaan. Viimeiset sadat metrit meni hymyssä suin ja olin erittäin iloinen ja tyytyväinen siihen, että pystyin juoksemaan kokonaisen maratonin loppuun asti näinkin hyvin. Maaliin päästyäni minua hymyilytti paljon ja jälleen oli yksi viikkotehtävä saatu onnistuneesti suoritettua.

Loppuaika: 3h 36min 12s.

5 kilometrin keskivauhdit: 14,0 km/h (0-5km) - 9,4 km/h (35-40km)

Kastelutauko.

Loppuaika oli tyytyväisyyttä aiheuttava tulos. Vaikka virallista aikatavoitetta en itselleni tehnyt niin pidin 4 tunnin rajan alitusta mahdollisena. Juoksun edetessä huomasin jalkojen kulkevan yllättävän reippaasti, joten asetin matkan aikana itselleni tavoitteeksi takaperin juostun maratonin ME-ajan, joka on kiinalaisen Xu Zhenjunin nimissä 3.43.39. Jos olisin uskaltanut juosta rohkeammin ja kävellä vähemmän toisen puolikkaan aikana niin 3h 30min olisi voinut olla hyvin lähellä, mutta tämäkin aika kelpaa enemmän kuin hyvin. 

Voitin takaperinjuoksun ME:n 7 minuutilla! :)

Vaikka sain juostua kokonaisen maratonin ja suuria ongelmia sen aikana ei esiintynyt niin en kyllä aio vähään aikaan juosta kokonaista maratonia uudelleen. Valmistautumiseen ja harjoitteluun liittyvät asiat eivät ole minun juttuni, varsinkaan kun en pidä pelkästä juoksemisesta ihan älyttömän paljon. Minä nautin enemmän siitä, että saa pelata esimerkiksi pallopelejä toisten ihmisten kanssa ja maratonjuoksussa poistuu molemmat asiat. Maratonin suhteen on nyt hieman samanlaiset fiilikset kuin euroviisujen live-kokemuksessa: ainutkertaisena kokemuksena erittäin hieno kokemus, mutta sopii ehkä paremmin muille. Puolimaraton kuuluu minun juhannusprotestiin yhä edelleen niin kauan kunnes juhannus taittuu suomalaisilta ilman hukkumisia. 10 vuotta juhannusprotestiani on täynnä ja protestiin osallistujien määrä on sinä aikana nyt tuplaantunut, kun vanha Järvenpään toverini Ossi liittyi etänä protestiin tänä vuonna juoksemalla 30 kilometrin lenkin eteläisemmässä Suomessa. Kiitos Ossille osallistumisesta! :)

Kuva vuodelta 2009 @ Järvenpää-Tuusula.

Viikko 26: Guinness World Records-viikko

Seuraavalla viikolla yritän rikkoa yksin ja yhdessä kavereiden kanssa joitain Guinness World Records-ennätyksiä. Todennäköisesti emme onnistu mitään niistä rikkomaan, mutta aiomme yrittää rikkoa jotain ennätyksiä. Minä olen osana yhä edelleen yhtä GWR-ennätystä, joka on päässyt jopa kirjaversioonkin: lauloimme 80 000 ihmisen kanssa karaokena "Hard Rock Hallelujah"-biisin Helsingin kauppatorilla v.2006 kun kansa oli kokoontunut juhlimaan Lordin euroviisuvoittoa. Toinen GWR-ennätys olisi toki hieno juttu, mutta tämän viikkotehtävän ideana on enemmänkin kokeilla erilaisia ennätyksiä ja hassutella hyvällä mielellä erilaisten haasteiden parissa. :)

Jaana Pelkosen ja Heikki Paasosen johdolla rikottiin
v.2006 karaoken kimppalaulantaennätys.