Viikko 22: Lastenhoitoviikko

:) :) :)

Kahden kokemusrikkaan turisti- ja euroviisuviikon jälkeen olikin vuorossa aivan erilaista menoa. Sain kahden edellisviikon aikana nähdä paljon ja käydä Ostravassa katsomassa jääkiekon MM-kisoja, seikkailla Bratislavassa ja viettää aikaa Wienissä mm. euroviisuissa. Viikolla 22 rauhalliseen omaan aikaan ja seikkailuihin ei ollut enää aikaa ja mahdollisuutta samalla tavalla, kun edessä oli lastenhoitoviikko. 

Poikien legorakennelmaa.

Viikkotehtävän ideana oli kokea (lähes) viikon mittainen ajanjakso, jolloin olen vastuussa kolmesta 4-8-vuotiaasta siskonpojasta täysipäiväisesti 24/7. Olen viettänyt paljon aikaa kyseisten poikien kanssa vuosien varrella, mutta olen tehnyt pääasiallisesti vain ns. helppoja juttuja eli leikkinyt, pelaillut ja käynyt ulkoilemassa. Viikkotehtävän aikana olin maanantaiaamusta asti poikien päähuoltajana ja tein suuren osan asioista yksin. Isosisko ja hänen miehensä saivat "vapaata” lastenhoitovastuusta sunnuntaihin asti. Jännityksellä odotin miten väsyttävää ja raskasta kokopäiväinen hoitaminen todellisuudessa on.

Viikko lähti käyntiin maanantaiaamun aamupalapöydästä.

Viikon kaksi ensimmäistä päivää olivat pojilla vapaapäiviä koulusta ja päiväkodista. Vapaapäivien aikana huomasin nopeasti, miten näppärästi pystyy rytmittämään päivää ruokailujen kautta. Ulkoilua haluan ja toivon lapsien harrastavan mahdollisimman paljon kelistäkin riippumatta ja vapaapäivien aikana olimme ulkona 2-3 kertaa päivässä, yhteensä noin 3-4 tuntia/päivä. Ruokailujen ja ulkoilujen lisäksi näen tärkeänä, että erityisesti 4-8-vuotiaiden lasten tulee saada päivittäin aikaa leikkiä vapaasti. Mielikuvituksen kehitys tapahtuu nimenomaan vapaan leikin ansiosta. Vapaapäivät rytmittyivät sopivasti ruokailujen ja ulkoilujen myötä. Sisällä ollessamme siivosin, järjestelin tavaroita, tein ruokaa ja muita tarvittavia kotihommia. Välillä osallistuin poikien kanssa leikkeihin ja peleihin. Tämä jatkuva liikkeessä oleminen ja järjeteleminen oli yksi viikon mukavimmista asioista, koska yksin asuessani en koe niin tarpeelliseksi tehdä kaikkea niin huolellisesti.

Monopolia tuli myös pelattua.

Keskiviikosta perjantaihin oli pojilla vuorossa normaalit koulu- ja päiväkotipäivät. Näiden päivien suurimpina haasteina oli muistaa kaikki tarvittavat asiat välipaloineen mukaan aamulla. Haasteena lapsiperheillä on aamuisin varmasti se, ettei etukäteen välttämättä tiedä varmaksi millä tuulella lapset ovat. Myös äkilliset sairastumiset voivat lisätä haasteita. Minä pääsin näiden asioiden suhteen melko helpolla, koska kaikki pojat pysyivät terveenä eikä aamulla ollut juurikaan ongelmia poikien normaalin aamuväsymyksen lisäksi. Keskiviikkoisin pojilla on Suomi-koulua, jossa he tapaavat muita Wienissä asuvia suomalaislapsia. Suomi-koulun päivät näkyvät keskiviikkoiltaisin väsymyksenä ja torstaisin pienenä levottomuutena.

Torstaina käytiin Madame Tussaudsin vahakabinetissa.

Torstaina kävimme purkamassa poikien energiaa iltapäivällä Praterin huvipuistossa ja Madame Tussaudsin vahakabinetissa. Tällä tavoin poikien torstain suuri energiamäärä saatiin kulutettua ennen nukkumaanmenoa. Praterin alueella riitti pojilla kiinnostavia laitteita ja suuri suosikki oli selvästi törmäilyautot. Oli kivaa itsekin päästä törmäilyautoihin yli 10 vuoden tauon jälkeen. Yksi lastenhoitoviikon mukavin asia olikin se, että pääsi tekemään paljon sellaisia hauskoja asioita, joita ei ole tullut tehnyt lapsuuden jälkeen.

Praterin huvipuistoalueella riittää tekemistä.

Perjantai oli melko rauhallinen päivä ja iltapäivä meni ulkoilun merkeissä. Lastenhoitoviikon huipensi viimeinen kokonainen päivä lasten kanssa, kun lauantaiaamun aloitimme brunssilla lettuineen päivineen ja kävimme uimahallissa polskimassa. Päivän ohjelmassa oli myös olympialaiset ja loppuilta meni majaa rakentaessa sekä elokuvan katselun merkeissä. Illan päätteeksi katselimme menneen kolmen viikon kuvia, mutta vain 1/3 pojista pysyi siinä vaiheessa hereillä. Lauantai oli erittäin toimelias ja mukava päivä, johon oli hyvä päättää tämä lastenhoitoviikko. Lähdin sunnuntaiaamuna poikien vielä nukkuessa lentokentälle ja kohti Suomea iloisin, mutta haikein mielin. Ehdin kiintyä entistä enemmän kolmeen huippupoikaan tämän pitkän kolmeviikkoisen pätkän ja erityisesti lastenhoitoviikon aikana. Suomeen palattuani menin kyläilemään omaan monivuotiseen Järvenpään kesämajoitukseen Saarisen perheen luokse, jossa pääsin jatkamaan lastenhoitoviikkoa vielä leikin merkeissä hieman nuoremman Markku-pojan kanssa.

Lastenhoitovietti yltyi viikon aikana ja jatkui Suomessakin.

Lastenhoitoviikon aikana vahvistui se tunne, että olisin nyt valmis monivuotiseen lastenhoitoaikakauteen. Olen saanut elää omaa vapaata elämää sen verran kauan tähän mennessä, ettei minua enää haittaisi se, jos lapsi/lapset veisivät minulta omaa aikaa. Toisaalta niin kauan kun minulla ei ole lapsia niin ehdin ja pystyn tekemään joka päivä niitä asioita, joista itse nautin ja mitä haluan tehdä. Siitä nautin tällä hetkellä esimerkiksi näiden viikkotehtävien merkeissä, kun ei ole vielä lasta hoidettavana. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä viikko oli kenties jopa koko vuoden tähän mennessä mukavin viikko. Kiitos siitä kuuluu kolmelle veikeälle pojalle sekä tietenkin siskolle ja hänen miehelleen! :)

<3

Viikko 23: Yksipyöräisviikko (+ilman nettiä)

Alkavalla viikolla otan työviikon ohessa haasteeksi uuden taidon oppimisen: harjoittelen yksipyöräisellä pyörällä ajoa. Tavoitteenani on opetella ajamaan yksipyöräisellä niin hyvin kuin viikon aikana on mahdollista minun oppia. Vuonna 2009 minulla oli tähän verrattavissa viikkotehtävänä skeittiviikko, jonka aikana opettelin perustemppuja. Opin viikon aikana lopulta vain ollien ja pari laudan perushallintaan liittyvää temppua. Nyt on tavoitteena edetä yksipyöräisellä mahdollisimman hyvälle (perus)tasolle. 

Tämän viikkotehtävän tavoitetta en osaa etukäteen määritellä, mutta lasken viikon onnistuneeksi jos jaksan koko viikon ajan opetella ja harjoitella ajamista. Jos treenaan ahkerasti ja totean, ettei minun taidot tähän riitä niin se on hyväksyttävä loppupäätelmä. Jos pääsisin edes lähelle tämän linkin tasoa niin olisin ylittänyt omat etukäteisodotukset: 
https://www.youtube.com/watch?v=yGqWVzcHiv4

Lisähaasteeksi otan tälle viikolle ”ilman nettiä”-haasteen. Ostin tämän vuoden alkajaisiksi älypuhelimen ja ensimmäinen viikkotehtävä olikin ”älypuhelinviikko”. Älypuhelimessa on paljon hyviä puolia, mutta älypuhelimen yksi suuri ongelma on se, että sen avulla on koko ajan mahdollisuus surffailla netissä. Pystyn omaa käyttöäni rajoittamaan enemmän kuin monet muut, mutta välillä harmittaa omastakin puolesta, että puhelinta tulee räplättyä vaikkei sille olisi mitään tarvetta. Tämän vuoksi lisään viikkotehtävään tällaisen lisähaasteen. Ainoan poikkeuksen saan tehdä JOS työni puolesta minun on PAKKO käyttää internetiä. On mielenkiintoista nähdä tuleeko netittömyydestä mitään ”oireita” nyt kun olen päässyt älypuhelimen kautta tähän tilanteeseen, jossa netti on aina saatavilla. Aiempina vuosina olen pystynyt olemaan ilman nettiä kesätöiden ohessa työviikot, joten kokemusta tästä löytyy aikaa ennen älypuhelinta.

Eli jos minuun haluaa olla alkavalla viikolla yhteydessä niin soitelkaa, laittakaa tekstiviestejä tai savumerkkejä. Turvallista ja aurinkoista alkavaa viikkoa! :)

Suomessa ollaan, taas.

ps. olen päivittänyt euroviisuviikon finaalifiilikset ko. viikon blogikirjoitukseen.